talviaurinko

Konserni

Tulosta sivu

Napapiirin Energia ja Vesi Oy on Rovaniemen kaupungin omistama energiayhtiö. Yhtiö toimii emoyhtiönä konsernissa, johon kuuluivat yhtiön 100 % omistamat tytäryhtiöt Rovaniemen Verkko Oy, Kolarin Lämpö Oy, Savukosken Lämpö Oy, Napapiirin Vesi Oy, Napapiirin Infra Oy ja Napapiirin Kuituverkot Oy. Ranuan Bioenergia Oy:stä emoyhtiön omistusosuus on 90 %.

Napapiirin Energia ja Vesi Oy tuottaa ja myy sähköä sekä kaukolämpöä, digitaalisia palveluita sekä hankkii vesivoimaa. Konsernin tytäryhtiöt vastaavat turpeen ja metsähakkeen tuotannosta, vesihuoltoliiketoiminnasta, sähkön siirron jakelupalvelusta, laajakaistapalvelusta, infra- ja ympäristörakentamisesta ja ylläpidosta. Yhtiön pääasiallisena toimialueena on Rovaniemen kaupunki, mutta toiminta on laajentunut vahvasti eri liiketoiminta-alueilla Lapin maakunnan alueelle. Konsernin yhtiöillä on kaukolämpötoimintaa Kolarin kunnan Ylläsjärven alueella ja Kolarin kunnan keskustaajaman alueella sekä Savukosken kunnan taajama-alueella. Ranuan Bioenergia Oy:n turpeen tuotantoalue sijaitsee Ranualla. Paikallisena toimitusvelvollisena sähkönmyyjänä sähkönjakelualueella toimii Energiapolar Oy, josta Napapiirin Energia ja Vesi Oy omistaa 24,3 %.

Kertomusvuosi oli yhtiön 1.7.2003 tapahtuneen laajentumisen jälkeinen 14. kokonainen toimintavuosi. Toimintavuosia emoyhtiölle on kertynyt yhteensä 28. Konsernin toimintaa on sertifioitu muun muassa ISO9001, ISO14001 sekä OHSAS18001 -standardien mukaisesti.

Toiminnassa tapahtuneet olennaiset muutokset

Toimitusjohtaja DI Janne Savelainen irtisanoutui 24.1.2017 yhtiön palveluksesta ja hänen tilalleen konsernin johtoon valittiin vt. toimitusjohtajana toiminut insinööri Kristian Gullsten 20.6.2017. Gullsten on ollut konsernin palveluksessa vuodesta 2006 alkaen ja toiminut liiketoimintajohtajana sekä tytäryhtiöitten toimitusjohtajana, joten hänen monipuolinen osaamistaustansa energia-, vesi- ja infra-alalta vastasi parhaiten konsernin tulevaisuuden tarpeisiin.

Kuluneen vuoden toiminnan johtaminen on perustunut vahvasti uuden strategiamme mukaisesti rohkeaan uudistamiseen. Uusi strategiasta johdettu organisoituminen otettiin käyttöön vuoden alussa. Uusina liiketoimintoina aloittaneet Kiertotalous- ja Digitaalinen liiketoiminta ovat olleet keskeisesti mukana kuluneen vuoden toiminnassamme. Erilaisen verkosto- ja tuotanto-omaisuuden hallinnassa on pyritty edelleen ennakoivan kunnossapidon kautta pitkäjänteisempään omaisuuden hallintaan. Yhtenä konkreettisena esimerkkinä voisi mainita erityisesti puhtaan veden ja jäteveden tuotantolaitosten ja verkostojen saaminen osaksi ennakoivan kunnossapidon tietojärjestelmiä. Tähän tavoitteeseen pääseminen on edellyttänyt valtavan työmäärän erilaisten komponentti-, kunto- ja ikätietojen määrittämiseksi tietojärjestelmiin.

Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n uusittu organisaatiorakenne otettiin käyttöön 1.1.2017 alkaen, jossa yhtiön liiketoiminnat on jaettu viiteen liiketoimintaan Tuotanto, Verkot, Urakointi, Digitaaliset palvelut ja Kiertotalous & ympäristö. Näistä Tuotanto, Verkot ja Urakointi ovat nk. puhtaita liiketoimintoja, kun taas Digitaaliset palvelut ja Kiertotalous & ympäristö sisältävät sekä varsinaisen liiketoiminnan että konsernitasoisen tukiliiketoiminnan. Konsernin yhteiset tukiliiketoiminnat ovat Talous, HR ja Viestintä. Organisaatiota johdetaan liiketoiminnoittain ja tytäryhtiörakenne puretaan mahdollisimman selkeäksi kokonaisuudeksi. Tytäryhtiö Rovaniemen Voima Oy sulautettiin emoyhtiöönsä 30.4.2017. Yhtiö perustettiin aikanaan Mustikkamaan voimalaitoksen rakennushankkeen toteuttamista varten. Hankkeen toteuttamista on lykätty sähkön markkinahinnan heikentyessä tehden laitoksen toiminnan kannattamattomaksi. Sulautumisen taustalla oli konsernirakenteen yksinkertaistamisen lisäksi hallintokustannusten vähentäminen.

Rovaniemen kaupungin kanssa toteutettiin infrapalveluiden tuotannossa merkittävä omistusjärjestely, jossa Rovaniemen kaupunki myi omistamansa infrapalvelu-yhtiön Napapiirin Energia ja Vesi Oy:lle. Rovaniemen Infra Oy:n kauppa Rovaniemen kaupungin kanssa allekirjoitettiin 15.12.2016. Hallintaoikeus siirtyi Napapiirin Energia ja Vesi Oy:lle 1.1.2017. Rovaniemen kaupunki oli omistajapoliittisissa linjauksissa päättänyt, että Rovaniemen Infran tulee toteuttaa kaupungin tarvitsemat infrapalvelut kilpailukykyseillä hinnalla. Edelleen oli päätetty, että kaupunkikonsernissa toimii eri yhteisöissä vastaavaa toimintaa harjoittavia yhtiöitä, jonka vuoksi yhteistyömahdollisuudet ja mahdolliset yhdistymiset tuli selvittää toimintojen tehostamiseksi ja synergia-etujen saamiseksi.

Kaupan myötä konsernin henkilöstön lukumäärä nousi reilulla 60 vakituisella henkilöllä, jotka työskentelevät vesihuoltoverkkojen rakentamisessa ja maarakentamisessa, liikennealueiden ylläpidossa sekä ympäristöpalveluiden tuotannossa. Samalla toimitilat yhdistettiin varikolla emoyhtiön urakointiliiketoiminnan kanssa, sillä molemmat toimijat tarvitsevat toiminnassaan samankaltaista kalustoa ja varikkotiloja. Yhtiön nimi vaihtui Rovaniemen Infra Oy:stä Napapiirin Infra Oy:ksi 1.4.2017.

Toimintavuoden aikana tehtiin merkittäviä energia- ja infra-alan järjestelyjä sekä lappilaisittain että paikallisesti Rovaniemellä. Lappilaisten energiayhtiöiden yhteistyön saralla tehtiin merkittävä päätös sähköurakointiliiketoimintojen voimavarojen ja osaamisen yhdistämisessä. Napapiirin Energia ja Vesi Oy, Koillis-Lapin Sähkö Oy, Inergia Oy ja Utsjoen Sähköosuuskunta päättivät yhdistää urakointiliiketoimintansa yhteiseen yhtiöön. Järjestelyn alustana käytettiin olemassa olevaa yhtiötä, Ellappi Oy:ta, jonka omistajina on välillisesti seitsemän lappilaista kuntaa ja toiminta-alue Rovaniemeltä Nuorgamiin.

Taustalla tässä järjestelyssä oli vuoden aikana toteutettu selvitystyö yhtiön urakointiliiketoimintaan sisältyvän sähköurakoinnin siirtämisestä Ellappi Oy:öön ja tämän selvitystyön jatkeena valmisteltiin myös vesiurakonnin siirtämisestä tytäryhtiö Napapiirin Infra Oy:öön. Molemmat liik-keenluovutukset toteutettiin verottomana liiketoimintasiirtona 1.1.2018.

Digitaalisen liiketoiminnan ja konsernin ICT:n näkökulmasta vuonna 2017 tapahtui useita kehitysaskeleita, joilla on rakennettu kyvykkyyttä vastata entistäkin paremmin asiakkaiden tarpeisiin sekä digitalisaation kehitykseen. Teknologisina ratkaisuina uusimme muun muassa asiakastietojärjestelmäkokonaisuutta vesiasiakkuuksien osalta, ja jatkamme vastaavaa kehitystyötä muidenkin verkostoasiakkuuksien osalta. Asiakastietojärjestelmäkehitystä on tehty tiiviissä yhteistyössä Pohjois-Suomen energiatieto Oy:n kanssa.

Asiakkaille rakennettiin asiakasportaali, Assari, josta asiakas näkee yhdellä kirjautumisella kaikkien hyödykkeiden kulutustiedot. Kokonaisvaltaisempaa asiakaskokemusta tukemaan käynnistettiin konsernin Contact center -toiminnon kilpailutus, jonka tarkoitus on luoda selkeämpi konsepti kontaktointiin asiakkaiden kanssa. Kilpailuasiakirjat julkaistiin Hilmassa loppuvuonna 2017. Neuvottelut asian tiimoilta jatkuva vuoden 2018 maaliskuulle saakka.

Modernia toimistotyötä tukemaan rakennettiin ns. digitaalinen työpöytä, joka on henkilöstön käytettävissä ajasta, paikasta ja laitteesta riippumatta. Kyseessä on O365 -palvelu, johon siirrettiin muun muassa konsernin sähköpostit, identiteetin hallinta sekä henkilökohtaiset dokumentit ja intranet.

Yhtenäisten johtamiskäytäntöjen ja erilaisten kehitysprojektien yhtenäiseksi toteuttamiseksi luotiin konsernille projektijohtamisen malli, Tokka. Kyseistä mallia oli suunnittelemassa ja rakentamassa tietohallinnon tukena reilun tusinan verran konsernin avainhenkilöitä, muun muassa johtoryhmä. Mallin tarkoitus on parantaa projektien jäsentämistä, priorisointia, raportointia sekä laadunhallintaa.

Kulunut vuosi oli Napapiirin Kuituverkot Oy:n ja koko konsernin laajakaistaliiketoiminnan liikkeellelähdön aikaa. Tämä näkyi kaikilla yritystoiminnan rintamilla: Vuoden alussa käynnistettiin tavoitellun verkon suunnittelutyöt ja samaan aikaan edettiin laajakaistaliittymien ja -palvelujen tuotteistamisessa. Yhtiö oli jo edeltävänä vuonna solminut yhteistyösopimuksen Netplaza Oy:n kanssa laajakaistapalvelujen tuottamisesta, jonka puitteissa alkuvaiheen tuotevalikoima lanseerattiin markkinoille kevättalven aikana. Liittymämyynti avattiin valikoiduille investointiohjelman alueille, jonne kauden aikana valmistuisi myös käyttökuntoista tilaajaverkkoa. Loppuvuodesta ensimmäinen asiakas saatiin kytkettyä yhtiön verkon palvelujen piiriin Napapiiriltä. Kohde toteutettiin matkailusesongin aikatauluhaasteista johtuen osin erityisjärjestelyin.

Valokuituverkon käyttökuntoon saattamisessa hyödynnettiin myös konsernin aiemmin rakentamia kuitukaapeleita, jotka näin saatiin laajamittaisempaan hyötykäyttöön. Osan kaudelle suunnitelluista yhteisrakentamiskohteista siirtyessä seuraavalle vuodelle, yhtenäistä tilaajakuntoista verkkoa toteutui vain Vennivaaran alueelle, jonne ensimmäiset kuluttajaliittymät toimitettiin aivan joulun alla. Vuoden aikana toimitettiin ensimmäiset 5 liittymää. Yhtiölle valmistui verkkoa noin 15.600 ojametriä, ja kaapelimetrejä kertyi noin 50 km.

Vuoden loppupuolella konsernin strategian täsmentämisen myötä keskeisiksi asioiksi nousi asiakasymmärryksemme parantaminen, toimintaprosessiemme virtaustehokkuus sekä yhteen toimiva kokonaisarkkitehtuuri. Konsernille strategiatyön yhteydessä luotiin konsernille myös digitaalinen tarina. Tarina toimii pohjana konsernin strategian toteuttamiseksi digitaalisen liiketoiminnan sekä asiakkaan näkökulmasta. Tarinalla tavoitellaan ”Älykkäitä palveluita ajasta ja paikas-ta riippumatta”. Osaamisen johtamisen sekä kehittämisen kannalta näistä asioista löytyy selkeä viitekehys strategian toteutumisen varmistamiseksi.

Alakorkalon lietteenpolttolaitos-projektin valmistelua jatkettiin vuoden 2017 aikana. Ympäristölupahakemus jätettiin 17.3.2017 ja päätös tultaneen saamaan keväällä 2018. Rakennuslupapäätös saatiin 28.7.2017. Lisäksi lietteenpolttolaitos-hanke valittiin toukokuussa 2017 yhdeksi Suomen hallituksen kärkihankkeista ravinnekierrätyksen osalta ja sille myönnettiin Ympäristöministeriön tukea 1,27 milj. euroa. Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n hallitus on edellyttänyt rakennusluvan lisäksi ympäristöluvan saamista ennen investointipäätöstään. Kyseessä on ekologisesti kestävä PAKU-laitos, jonka Endev Oy rakentaa Rovaniemelle Alakorkaloon. Laitos tulee käsittelemään muun muassa jäteveden kuivattuja lietteitä. Investoinnin arvo on 4,3 milj. euroa.

Ranuan Bioenergia Oy jatkoi Aitamaantaussuon kuntoonpanoa kevään aikana. Pintavalutuskentän vesien tarkkailua jatkettiin myös koko vuoden ajan. ELY myönsi yhtiölle tuotannon aloitusluvan keväällä 2017. Jyrsinturpeentuotanto suolla päästiin aloittamaan 10. kesäkuuta ja kesän vii-meiset turpeet nostettiin elokuun aikana. Sateisesta kesästä huolimatta tuotannossa onnistuttiin nostamaan turvetta noin 30 000 MWh. Nostetun turpeen laatu oli hyvää, keskikosteuksien yltäessä 40 - 42 % tasolle.
Sähköautojen latausverkosto laajeni Sodankylän keskustaan ja Vuotsoon sekä Rovaniemellä kolmelle Rovaniemen Verkon sähköasemille avatuilla keskinopeilla (22 kW) latauspisteellä. Lataustapahtumien määrä kasvoi erityisesti pikalatauspisteillä. Kaikkiaan ensimmäisen kahden vuoden aikana verkostossa suoritettiin noin 1 200 latausta. Asiakkaissa oli myös kansainvälistä väriä ainakin Norjasta, Ruotsista ja Itävallasta. Trafin tietojen mukaan vuoden lopussa Lapin sähköautojen lukumäärä ylitti sadan (101). Autoista täyssähköautoja oli 31 (koko maassa 1659) ja ladattavia hybrideitä 70 (koko maassa 5729). Neven ylläpitämässä latausverkostossa oli vuoden lopussa käytössä 19 latauspistettä ja koko Lapissa kaikkiaan käytössä arviolta noin 50 julkista latauspistettä. Sähköisen liikenteen kehittymistä Lapissa edistettiin osallistumalla useisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin sekä hakemalla yhteistyökumppaneita yhteydenotoilla ja tapaamisilla yhteistyössä Liikennevirran markkinoinnin kanssa.


Liikennevirtayhteistyön myötä yhtiö lähti mukaan myös uuteen Hajautetut energiavarastot -kärkihankkeeseen. Hankkeessa luodaan perusta hajautettujen energiavarastojen kaupalliselle hyödyntämiselle sekä hajautettujen energiavarastojen kaupallisen hyödyntämisen mahdollistava tekninen kyvykkyys. Hankkeen keston aikana hankittaneen ensimmäiset sähkövarastot omaan käyttöön ja mahdollisesti myös ensimmäisille asiakkaille. Hanke on osa valtakunnallista Hajautetut energiavarastot -kärkihanketta, jolle on myönnetty Työ- ja elinkeinoministeriön 2,04 milj. euron investointituki. Hankkeessa ovat mukana Liikennevirta Oy, Helen, Napapiirin Energia ja Vesi Oy ja Lännen Omavoima Oy (omistajat Rauman Energia Oy ja Vakka-Suomen Voima Oy). Hanke sisältää yritysten yhteisen kehitystyöprojektin, jota koordinoi Liikennevirta ja yrityskohtaisen säh-kövarastojen hankintaosan. Hanke tähtää myös autosta-verkkoon eli V2G-kyvykkyyteen. Tule-vaisuudessa autojen akut muodostavat merkittävän energiavaraston ja säätöreservin. Hanke päättyy syksyllä 2019.


Sähköinen liikenne ja sähkövarastot kytkeytyvät toisiinsa, mutta myös kasvavaan hajautetun uusiutuvan energian tuotantoon, jossa aurinkosähköllä on merkittävä rooli. Kasvavalla joukolla asiakkaitamme on tulevaisuudessa aurinkosähköä, sähköauto ja sähkövarasto tai ainakin joku niistä. Aurinkosähkön osalta otimme ensimmäisiä askeleita, toimittamalla pienen (1,8 kW) järjestelmän Korkalovaaran peruskoulun Ulkoluokka-hankkeeseen yhteistyössä Lapset Oy:n kanssa ja lanseeraamalla Urho-aurinkosähkötuotteet markkinoille.

Urakointiliiketoiminnan liikevaihto koostui verkostojen rakentamisen ja kunnossapitopalveluiden myynnistä konsernille 6,9 milj. eurolla sekä vastaavien palveluiden tuottamisesta konsernin ulkopuolisille asiakkaille 1,6 milj. eurolla. Toimintakauden aikana palveluita tuotteistettiin ja niitä markkinoitiin eri tavoin, esimerkiksi aurinkosähkö, kaivomestari ja linjasaneerauspalvelu.

Tilikaudella toteutettiin taloudenohjausjärjestelmän kilpailutus eriytyisalojen hankintalain mukaisesti. Kilpailutukseen käytettiin aikaa lähes kuusi kuukautta. Hankintapäätös tehtiin 8.12.2017. Järjestelmälle ja sen toimittajalle asetettujen valintakriteerien pisteytyksen mukaan voittajaksi valikoitui Microsoft Dynamics 365 for Operations and Finance -järjestelmä ja sen toimittajaksi Efima Oy. Järjestelmä toimitetaan konsernin yhtiöitten käyttöön tietoverkon välityksellä palveluna, niin kutsuttuna Saas-palveluna. Toimitus korvaa nykyisin käytössä olevan Efekto-taloudenohjausjärjestelmän, joka on ollut konsernin käytössä jo 1990-luvun lopulta. Efekton toimittaja Tieto Finland Oy on irtisanonut 6.9.2017 ilmoituksellaan järjestelmän nykyisen sopimuksen kehityksen sekä tuen ja ylläpidon 31.12.2018. Uudella sopimuksella Efekton käyttöä voidaan jatkaa enintään kaksi vuotta.

Koko Napapiirin Energia ja Vesi - konsernin tilikauden investoinnit olivat kaikkiaan euroa 29,3 milj. (15,4 milj. euroa), joista emoyhtiön osuus oli 20,5 milj. euroa (7,9 milj. euroa). Emoyhtiön kokonaisinvestoinneista tuotantoliiketoiminnan osuus oli 16,9 milj. euroa, kaukolämpöverkon in-vestoinnit olivat 2,2 milj. euroa, tytäryhtiöosakkeiden hankinta 0,7 milj. euroa, maa-alueiden hankinta 0,8 milj. euroa. Napapiirin Vesi Oy:n investoinnit olivat 6,6 milj. euroa ja Rovaniemen Verk-ko Oy:n investoinnit olivat 2,5 milj. euroa, muiden tytäryhtiöitten osuus oli yhteensä 0,6 milj. euroa.

Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä

Liiketoiminnan merkittävin pysyvä riski on sähkön markkinahinnan vaihtelun aiheuttama hintariski. Markkinariskiä vastaan yhtiöllä on hallituksen vahvistama riskipolitiikka. Yhtiö on suojautunut myös rahoitusriskiä vastaan koronvaihtosopimuksilla.

Voimalaitoksen tuotannon keskeytyshäiriöihin yhtiö on varautunut toiminnan keskeytys- ja konerikkovakuutuksin. Konsernilla on myös toiminnan vastuuvakuutukset.

Turvetuotannon sääriskin ja turpeen kuljetushäiriöiden mahdollisesti aiheuttamiin kaukolämmön tuotantohäiriöihin on varauduttu Suosiolan voimalaitoksen kivihiilenpolttomahdollisuudella. Päästökaupan alkujaossa saadut päästöoikeudet riittivät vuosien 2005–2007 aikana energian tuotannon CO2-päästöihin yhdessä puun käytön ja alati lämpenevien säiden johdosta. Päättyneelle Kioton päästökauppajaksolle yhtiön päästöoikeuksia leikattiin merkittävästi. Vuo-sien 2013 – 2020 päästökauppajaksolle maksutta saatavien päästöoikeuksien määrä pienenee entisestään, jolloin päästöoikeuksien hintaan liittyvä hintariski kasvaa entisestään. Metsäenergian käytön kasvu pienentää päästömarkkinoiden kehittymiseen liittyviä riskejä.

Rovaniemen kaukolämmön tarpeen voisi sanoa kääntyneen pienoiseen kasvuun Rovaniemen kaupungin kehittyessä. Nykyinen kaukolämmön tuotantokapasiteetti pystyy kattamaan syntyvää kasvaa tarvetta ensi vuosi kymmenen alkupuolella saakka. Suosiolan voimalaitokselle toteutetut kehittämisinvestoinnit ovat nostaneet puulla ja turpeella tuotetun kaukolämmön määrää huomattavasti, mikä leikkaa kasvussa ollutta öljyn määrää kaukolämmöntuotannossa tehokkaasti. Ensi vuosikymmenellä hyvin todennäköisesti öljyn osuus lämmön tuotannossa tulee kuitenkin jälleen kasvamaan lämpökuorman kasvaessa. Suosiolan voimalaitoksen kehittämisinvestoinneilla tullaan saamaan lisäaikaa, mutta vääjäämättä Rovaniemellä joudutaan ennen pitkää investoimaan uuteen energiantuotantokapasiteettiin olemassa olevan kapasiteetinkin vanhetessa.

Jo nyt on tunnistettavissa, että kaukolämmön tuotanto tulee hajaantumaan keskitetyistä lämmön tuotantoratkaisuista yhä enemmän hajautettuun lämmön tuotantoon. Kaukolämmön asiakkuus on muuttumassa kaksi suuntaiseksi, jolloin asiakas muuttuu lämpöä käyttävästä asiakkaasta läm-pöä kaukolämpöverkkoon tuottavaksi tuottajaksi. Lisäksi erilaiset hybridiratkaisut asiakkaiden lämmitysratkaisuissa tulevat lisääntymään. Nämä muutostekijät haastavat yhtiön aiemmat toimintamallit ja tuotteiden hinnoittelumallit sekä pakottavan yhä parempaan kustannustehokkuuteen kaikissa toiminnoissa.

Nämä muutostekijät yhdessä matalan sähkön markkinahinnan tilanteessa luovat erityisen epävarmuuden yhdistetylle sähkön ja lämmön tuotannolle tulevaisuudessa.

Riskeinä vesihuoltolaitoksen toiminnassa ovat poikkeustilanteet, kuten tulva, myrsky tai tulipalo, jotka saattavat aiheuttaa vesilähteiden laatupoikkeamia. Pitkäaikainen sähkökatkos saattaa keskeyttää veden toimitukset. Lisäksi pohjavedenotto joudutaan keskeyttämään, jos pitkäaikainen kuivuus laskee pohjaveden pinnat liian alas. Myös alkalointikemikaalin yliannostuksen seurauk-sena vedentoimitus joudutaan keskeyttämään. Jäteveden puhdistamoilla sähkön tai kemikaalin saantivaikeudet aiheuttavat puhdistustuloksen heikkenemistä.

Kuluneen vuoden aikana tehdyn vesiverkkojen korjausvelkalaskennan selvitysten perusteella aiempien vuosikymmenten aikana kertynyt korjausvelka on erittäin merkittävä epävarmuustekijä vesihuollon toimivuuden ja laadukkaan juomaveden kannalta. Kertyneen korjausvelan pienentäminen suunnitelmallisesti ja kriittisten korjausinvestointien toteuttaminen ovat lähivuosiemme tär-keimpiä tehtäviä.

Kumppanuuksien varaan rakentuva liiketoimintamalli edellyttää kumppanuuksiin liittyvien riskien hallintaa. Kumppanuusmallin kehittämisellä hallitaan näitä riskejä. Tämä on jatkossa entistäkin tärkeämpi asia.

Vuoden 2018 toukokuussa astuu voimaan EU:n tietosuoja-asetus (GDPR). Tähän valmistautu-mista on konsernissa jatkettu. Todettakoon, että periaatteellisella tasolla konsernin tilanne on kohtalaisen hyvällä tasolla, mutta käytännössä kehitystoimenpiteitä tulee olemaan melko paljon muun muassa kumppanien tarkoituksenmukaisen roolin määrittämisessä konsernin henkilötiedon käsittelijänä.

Taloudellinen kehitys

Konsernin liikevaihto oli 84,1 milj. euroa (73,9 milj. euroa). Liikevaihdosta emoyhtiön osuus oli 52,0 milj. euroa (51,5 milj. euroa). Konsernin liikevaihdosta sähkön tuotannon osuus oli 8,2 % (10,1 %) ja kaukolämmön myynnin osuus 41,6 % (45,5 %). Tytäryhtiöitten osuus liikevaihdosta oli 50,7 % (30,2 %), loppuosa emoyhtiön muuta liiketoimintaa. Tytäryhtiöitten osuus kasvanut infrayhtiön oston johdosta. Konsernin liikevoitto oli 11,4 milj. euroa (14,7 milj. euroa). Konsernin tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 4,8 milj. euroa (8,1 milj. euroa). Tilikauden tunnuslukujen mukaan liiketoiminnan kannattavuutta voidaan pitää tyydyttävänä. Konsernin yhtiöitten maksuvalmiutta ovat rasittaneet mittavat investoinnit. Yhtiön omavaraisuusaste on verrattain heikko johtuen 1.7.2003 tehdyn energialiiketoimintakaupan sekä 1.6.2015 toteutetun kaupungin vesiliike-toiminnan kaupan rahoittamisesta pitkäaikaisella vieraalla pääomalla. Pitkäaikaisesta vieraasta pääomasta huomattavan suuri osuus on omistajalainoja. Tilikaudella emoyhtiö otti uutta pitkäaikaista lainaa 9,5 milj. euroa (5,5 milj. euroa vuonna 2016). Konsernissa lisäys oli 10,3 milj. euroa.

Ympäristönsuojeluun liittyvät asiat

Yhtiöllä on ISO 14001-standardin mukainen ympäristöjärjestelmä, joka antaa edellytykset jatkuvan parantamisen periaatteen toteutumiseen yhtiön toiminnassa. Ympäristöjärjestelmä sertifioitiin 31.12.2012 ja uudelleen sertifioitiin Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n osalta 2.-3.11.2017, Napapiirin Infra Oy ja Napapiirin Kuituverkot Oy sertifioitiin myös ympäristöjärjestelmän osalta. Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n ympäristöpolitiikan mukaan toiminnassa ollaan tietoisia toiminnan ympäristönäkökohdista, ja jatkuvan kehittämisen periaattein parannetaan toiminnan ympäristövaikutuksia ja ehkäistään ympäristön pilaantumista. Toimintaa koskeva lainsäädäntö ja vaatimukset asettavat minimitason ympäristöasioiden vastuulliselle hoitamiselle. Ympäristötoimikunta koordinoi konsernin ympäristöjohtamista. Toiminnan ympäristövaikutuksista raportoidaan henkilökunnalle, viranomaisille sekä muille sidosryhmille vuosittain.

Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n päästökaupassa mukana olevien laitosten hiilidioksidipäästöt 107 216 tCO2en laskivat edellisestä vuodesta 4536 tCO2en. Lisäksi vuoden 2017 päästöoikeuksien palautuksen yhteydessä tullaan palauttamaan vuodelle 2016 2 tCO2 oikeutta siirrettävän varavoimakoneen osalta, joka puuttui Suosiolan päästöluvasta. Toimintavuoden aikana ei hankittu eikä myyty päästöoikeuksia. Alustavien myönnettyjen ilmaisten päästöoikeuksien määrä nousi Suosiolan lisäoikeuksien ja Norvatien tuotantotason nousun myötä 531 960 tCO2. Suosiolan voimalaitoksen laitoksen kapasiteetin kasvun vuoksi haetut ilmaiset päästöoikeudet kirjattiin tilille takautuvasti vuosilta 2013-2017 (41 814 tCO2). Vuosien 2018-2020 lisäoikeudet 15 831 tCO2 kirjataan tilille vuosittain normaalin aikataulun mukaisesti. Norvatien lämpökeskuksen tuotantotason nousun myötä muuttuneita ilmaisia oikeuksia ei ole vielä kirjattu tilille (2017-2020: 812 tCO2).

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Vesi- ja sähköurakoinnin liikkeenluovutukset toteutettiin verottomana liiketoimintasiirtona 1.1.2018. Järjestelyissä siirtyi henkilökuntaa yhteensä 59, joista 36 tytäryhtiö Napapiirin Infra Oy:öön ja lappilaiseen Ellappi Oy:öön 23. Muutoksen tavoitteena on järkiperäistää Napapiirin Energia ja Vesi -konsernissa osin päällekkäisiä toimia ja hyödyntää olemassa olevia resursseja parhaalla mahdollisella tavalla.

Ellappi Oy on 1.1.2018 alkaen Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n osakkuusyhtiö 43 %:n omistusosuudella. Muut omistajat ovat Koillis-Lapin Sähkö Oy 25 %:n, Inergia Oy 16 %:n sekä Utsjoen sähköosuuskunta 16 %:n omistuksin. Uuden yhtiön tavoitteena on kehittyä itsenäiseksi, hinnaltaan ja resursseiltaan kilpailukykyiseksi toimijaksi sähköurakoinnin markkinoilla Lapissa. Järjestelyn avulla osakasyhtiöiden sähköurakointi on kyvykkäämpi vastaamaan kasvaviin investointitarpeisiin tulevaisuudessa. Joustavuus työntekijäresurssien käytössä on myös tavoitteena osakasyhtiöiden vaihtelevassa työkuormassa.

Emoyhtiö on jatkanut tytäryhtiö Napapiirin Vesi Oy:n kanssa suunnittelua, jonka tarkoituksena on korvata nykyinen kompostointilaitos lietteenpolttolaitoksella. Tällä hetkellä yhtiö toimittaa kaikki syntyvät jätevesilietteet Ouluun käsiteltäväksi, joka on lietteiden käsittelyn vaihtoehto tai varajärjestelmä myös tulevaisuudessakin.

Arvio toiminnan kehityksestä

Vuoden 2018 konsernin liikevaihdoksi arvioidaan noin 80,8 miljoonaa euroa, josta emoyhtiön osuus on 50,4 miljoonaa euroa. Vuoden 2018 alun liikkeenluovutus Ellappi Oy:lle aiheuttaa muutoksia konsernin niin tulo- kuin kuluerissä. Aiemmin konsernin yhtiöitten välinen liiketapahtuma muuttuu konsernin ulkoiseksi Ellappi Oy:n kanssa tapahtuvaksi. Huomioiden tämä muutos konsernin liikevaihdon jäävän 77,6 miljoonaan euroon ja emoyhtiön liikevaihdoksi 44 miljoonaa euroa.

Emoyhtiölle asetettu tilikauden osingonjakotavoite on 2,5 miljoonaa euroa.

Konsernin vuoden 2018 investointiohjelma on varsin mittava, yhteensä 38,7 miljoonaa euroa, josta emoyhtiön osuus on 19,0 miljoonaa euroa.

Alkanut vuosi asettaa suuria haasteita erityisesti infrapalveluita tarjoavalle tytäryhtiölle, Napapiirin Infralla. Yhtiön palvelusopimukset Rovaniemen kaupungin kanssa päättyvät pääosin vuoden 2018 aikana. Yhtiö tulee kilpailemaan vuoden 2019 ja sitä seuraavien vuosien työkuormista avoimilla markkinoilla muiden alan toimijoiden kanssa. Yhtiön on kehitettävä merkittävästi kustannuskilpailukykyään, jotta se pärjää tulevaisuuden tarjouskilpailuissa. Myynnin ja markkinoinnin kehitysvelkaa kurotaan kiinni järjestämällä henkilökunnalle myyntivalmennusta, tuotteistamalla palveluita ja myyntiputken hallintaan otetaan käyttöön uusia työkaluja. Henkilökunnan osaamiseen ja johtamiseen panostetaan koulutuksen keinoin työturvallisuutta painottaen.

Konsernin talouden kehittyminen on riippuvainen yleisen talouden tilanteen kehittymisestä sekä sääolosuhteista. Talouden näkymät eivät juurikaan helpotu budjetointivuonna, eli orgaanisen kasvun varaan ei voi laskea taloudellisenkaan tuloksen paranemisen näkymiä.

Vanhenevan infrastruktuurin toimintavarmuuden ylläpidossa ennakoivan kunnossapidon merkitys on jatkossakin korostuneessa asemassa. Energiantuotannon, kaukolämpöverkkojen ja sähkön siirron puolella on ollut mahdollista jo pitkäjänteisesti kehittää ennakoivaa kunnossapitoa. Vesihuollon tuotannollisissa prosesseissa sekä verkostoissa ennakoivan kunnossapidon systemaattista kehittämistä jatketaan edelleen.