puhdasvesi

Verkot

Tulosta sivu

Napapiirin Vesi Oy

Yhtiö on perustettu 30.3.2015 ja se on merkitty kaupparekisteriin 27.4.2015. Yhtiö kuuluu konserniin, jonka emoyhtiönä toimii Napapiirin Energia ja Vesi Oy. Emoyhtiön omistusosuus on 100 %.

Yhtiön toimialana on vesihuoltoliiketoiminnan harjoittaminen. Yhtiö harjoittaa puhtaan talousveden hankintaa ja käsittelyä sekä jätevesien johtamista ja puhdistamista sekä vesihuoltolaitosten ja vesijohto- ja viemäriverkostojen rakentamista ja ylläpitoa. Yhtiö voi toimintaansa varten omistaa ja hallita osakkeita, osuuksia ja kiinteistöjä sekä käydä niillä kauppaa ja vuokrata niitä.

Vesiliiketoiminta

Vuosi 2017 oli yhtiön 3. toimintavuosi. Yhtiömäisen toiminnan historia on verrattain lyhyt, sillä Rovaniemen kaupunginvaltuusto päätti 19.1.2015 kokouksessaan, että Napapiirin Vesi –liikelaitoksen liiketoiminta ja siihen liittyvä omaisuus myydään Rovaniemen Energia Oy:lle 1.6.2015 alkaen.

Myyty vesimäärä oli 3.276.129 m3 (3.286.268 m3 vuonna 2016) ja laskutettu jätevesimäärä 2.999.272 m3 (3.065.586 m3). Veden kulutus laski edellisestä vuodesta 0,3 % ja laskutetun jäteveden määrä laski 2,2 %. Alakorkalon jätevedenpuhdistamolla käsiteltiin vuonna 2017 jätevettä 5 579 863 m3, suurimman virtaaman ollessa toukokuussa noin 751 322 m3 ja pienimmän joulukuussa noin 379 833 m3. Vuotovesi (vuotovedet, ohi laskutuksen käytetty vesi sekä verkoston huuhteluun käytetty vesi) oli noin 19 % pumpatusta vedestä (22 %). Runkovesijohtovuotoja oli 40 kappaletta (37 kpl).

Asiakkaiden kulutuspaikkoja oli vuoden lopussa 15 396 kpl (15 243 kpl). Uusia kulutuspaikkoja liitettiin 153 kpl (205 kpl).

Koiravaaran vedenottamolle haettiin Aluehallintovirastolta lupaa vedenottamon rakentamiseen ja pohjaveden ottoon 17.5.2017. Lupapäätös saadaan todennäköisesti vuoden 2018 aikana. Alakorkalon jätevedenpuhdistamon laajennuksen ympäristöluvanvaraisuudesta saatiin ELY-keskukselta 17.3.2017 päätös, jonka mukaan laajennuksen yhteydessä tehtäviin toimenpiteisiin ei tarvita ympäristölupaa.

Vuonna 2017 veden käyttömaksu oli 1,70 €/m3 (alv 0 %) ja jäteveden käyttömaksu 2,51 €/m3 (alv 0 %). Vuoden 2017 alusta korotettiin veden ja jäteveden käyttö- ja perusmaksuja. Perusmaksut perustuvat mittarikokoon. Korotuksilla rahoitetaan tulevien vuosien kasvavia korjausinvestointeja sekä katetaan kohonneita operatiivisia kustannuksia. Veden ja jäteveden käyttö- ja perusmaksuja keskimääräinen korotus oli 9,5 %. Lisäksi muita palvelumaksuja tarkistettiin 3 % vastaamaan kustannustason nousua. Hulevedestä ei peritä käyttömaksua.

Investoinnit

Kertomusvuoden investoinnit olivat kaikkiaan 6,6 milj. euroa, joista pääosa kohdistui verkoston, pumppaamoiden ja vedenottamoiden saneeraukseen ja uuden rakentamiseen.

Puhtaan veden käsittelyä vahvistettiin aloittamalla Muurolan alkalointilaitoksen suunnittelutyö. Typpyrän vedenottamo saneerattiin. Vedenottamoiden automaatiokeskuksia päivitettiin 17 kpl. Sinetän paineenkorottamo otettiin käyttöön kesällä, samalla poistettiin käytöstä alueen vanhat laitokset. Saarenkylän painepiirimuutoksen viimeinen vaihe saatiin tehtyä syksyllä. Koskenkylän laitos poistettiin käytöstä. Lisäksi jatkettiin Ahvenvaaran vedenottamon suunnittelutyötä.

Uusia jätevesipumppaamoita valmistui yksi Länsikankaalle. Putkisto-ja laitteistosaneerauksia tehtiin kolmelle jätevesipumppaamolle, automaatio- ja sähkösaneerauksia tehtiin 12 kappaletta. Kahdelle jätevesipuhdistamolle tehtiin täysi saneeraus. Alakorkalon lietteenkäsittelytornin laajennus valmistui marraskuussa. Lietteenkäsittelyn tehostamiseksi uusi kuivauslinko asennettiin ja käyttöönotettiin syksyn aikana. Alakorkalon jätevedenpuhdistamon hulevesi– ja sadevesijärjestelmien saneeraukset käynnistyivät syksyllä. Muurolan jätevedenpuhdistamolle uusittiin ilmastuslautaset kesällä. Käynnistettiin hajukaasuselvitys Sinettä-Länsikangas välisen siirtolinjan hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Alakorkalon lietteenpolttolaitoksesta jätettiin Aluehallintovirastoon ympäristölupahakemus 17.3.2017. Lupapäätös tultaneen saamaan kevään 2018 kuluessa. Lietteenpolttolaitoksen rakennuslupapäätös saatiin 28.7.2017. Investointipäätös tehdään keväällä 2018 ympäristöluvan vahvistumisen jälkeen.
Verkostojen uudisrakennustöistä suurimpana kohteena oli Länsikankaan kaava-alueen rakentaminen. Alueelle rakennettiin uudet kadut ja putkistot talvityönä, uusia tontteja tuli noin 80 kappaletta. Kohteeseen rakennettiin uusi jäteveden pumppaamo, joka palvelee Kiveliöntien pohjoispuolen tontteja.

Perusparantamiskohteista suurimmat, Eteläranta ja Valtakatu – Yliopistonkatu, jatkuivat edelliseltä vuodelta. Kohteet rakennutettiin yhdessä kaupungin yhdyskuntatekniikan kanssa. Syksyllä molemmat kohteet saatiin valmiiksi viimeistelytöineen aikataulun mukaisesti. Ounasrinteellä ja Pöykkölässä oli molemmissa kaksi pienempää saneerauskohdetta. Norvatiellä siltatyömaan uusimisen yhteydessä uusittiin vesihuollon putkistot sillan alta. Saarenkylässä Lehtotiellä perusparannettiin katua ja vesihuoltoa noin 600 metriä.

Vesijohtoverkostoa rakennettiin 5 628 metriä (9 886 metriä) ja saneerattiin 3 604 metriä (8 061 metriä). Jätevesiverkostoa rakennettiin 5 319 metriä (8 353 metriä) ja saneerattiin 3 001 metriä (3 431 metriä). Hulevesiverkostoa rakennettiin 10 645 metriä (8 523 metriä) ja saneerattiin 251 metriä (696 metriä).

Taloudellinen kehitys

Yhtiön liikevaihto oli 18,2 milj. euroa (16,7 milj. euroa 2016). Liikevoitto oli 3,1 milj. euroa. Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 0,6 milj. euroa. Kertomusvuodelta laskettujen tunnuslukujen mukaan toiminnan kannattavuus ja maksuvalmius on tyydyttävällä tasolla.

 


 

Rovaniemen Verkko Oy

Yhtiö on perustettu 15.9.2006 ja se on merkitty kaupparekisteriin 11.10.2006. Yhtiö kuuluu konserniin, jonka emoyhtiönä toimii Napapiirin Energia ja Vesi Oy. Emoyhtiön omistusosuus on 100 %.

Yhtiö hallinnoi ja ylläpitää jakelualueensa sähkön siirto- ja jakeluverkostoa. Yhtiön sähköverkkolupaan perustuvana jakelualueena on Rovaniemen kantakaupunki. Yhtiö ostaa emoyhtiöltään muun muassa sähköverkon suunnittelun, kunnossapidon ja rakennuttamisen palvelut sekä hallinnon että asiakkuuden hoitoon liittyvät palvelut.

Jakelualueen toimitusvelvollisena sähkönmyyjänä toimii Energiapolar Oy. Yhtiö omistaa 13,08 % osuuden Pohjois-Suomen Energiatieto Oy:stä.

Sähköverkkoliiketoiminta

Vuosi 2017 oli yhtiön 11. varsinainen toimintavuosi. Yhtiö on 1.1.2011 alkaen toteutetusta organisaatiomuutoksesta alkaen toiminut sähkömarkkinalain mukaisesti puhtaana verkkoyhtiönä. Yhtiö ostaa kaikki tarvitsemansa palvelut, joista edelleen pääosa emoyhtiöltä. Yhteistyötä osakasyhtiö Pohjois-Suomen Energiatieto Oy:n kanssa on lisätty viimeisten vuosien aikana mittarilta tilille –prosessin eri vaiheista.

Kulunut vuosi oli astepäiväluvuiltaan niin kutsuttua normaalivuotta (10 vuoden liukuva keskiarvo) noin 3,7 % (0,2 % vuonna 2016) kylmempi ja vertailuvuoteenkin verrattuna 4,2 % kylmempi. Sähkön käyttö yhtiön toimialueella kasvoi 1,7 % (2,9 %). Sähkön käytön lisäykseen vaikutti edellisvuotta kylmempi sää ja talouden positiivisen toiminnan vahvistuminen. Vastaavasti valtakunnallinen sähkön käytön lisäys oli 0,4 % (3,1%). Teollisuuden sähkön kulutus kasvoi edellisen vuoden tapaan, kasvu oli 1,7 % (2,5 %) vuoden aikana. Vuoden korkein tehohuippu oli 68,37 MW (67,67 MW), joka mitattiin 5.1.2017 klo 15 - 16. Samalle vuorokaudelle mitattiin suurin vuorokauden sähkönsiirto 1510 MWh.

Tilikaudella korotettiin siirtotuotteita 1.1.2017 alkaen keskimäärin 5,0 %. Liittymismaksuja korotettiin 1.1.2017 alkaen keskimäärin 10 %. Korotuksella parannetaan kustannusvastaavuutta sähköverkon laajentumisinvestointien rahoittamisesta liittymismaksuilla, joka on myös sähkömarkkinalaista tuleva vaatimus.

Verkkoliiketoiminnan sähkön siirron myynti oli 324,4 GWh (320,1 GWh). Asiakkaiden sähkönkäyttöpaikkoja vuoden lopussa 26 532 kpl (25 756 kpl). Uusia käyttöpaikkoja liitettiin 521 kpl (493 kpl). Uusia liittymiä rakennettiin 74 kpl. Liittymistä yksi oli keskijänniteliittymä ja 11 kpl oli kerrostalo liittymiä.

Sähkönjakelun vikakeskeytyksiä oli tilikaudella keskijänniteverkossa 9 kappaletta (6 kappaletta) ja huoltokeskeytyksiä 12 (18) kappaletta. Pienjänniteverkossa vikoja oli 7 (12) kappaletta ja huoltokeskeytyksiä 40 (18) kappaletta. Keskijänniteverkon odottamattomista pysyvistä keskeytyksistä aiheutunut, vuosienergioilla painotettu keskeytysaika oli 5,0 (7,5) min. ja suunnitelluista keskeytyksistä vastaava aika oli 3,5 (2,45) min. Kappalemäärissä keskijänniteverkon odottamattomista keskeytyksistä aiheutunut, vuosienergioilla painotettu keskeytysmäärä oli 0,24 (0,22) kappaletta ja suunniteltuja keskeytyksiä keskijänniteverkossa oli 0,05 (0,04) kappaletta.

Keskijänniteverkon viat olivat kaivutöiden aikaisempina vuosina aiheuttamia kaapelivaurioita ja suoraan kaivinkoneen aiheuttamia rikkoja sekä yksittäinen tykkylumen aiheuttama häiriö avojohdolla.

Investoinnit

Kertomusvuoden investoinnit olivat kaikkiaan 2,5 milj. euroa (2,3 milj. euroa), joista pääosa kohdistui jakeluverkon korvaus- ja laajennusrakentamiseen. Korvausinvestointeihin 2,0 milj. euroa ja laajennusinvestointeihin 0,5 milj. euroa.

Verkostojen uudisrakennustöistä suurimpana kohteena oli Länsikankaan kaava-alueen rakentaminen. Alueelle rakennettiin kaksi uutta muuntamoa ja uusille tonteille liittymiskaapeloinnit. Tontteja alueelle tuli yhteensä noin 80 kpl.
Toinen uudisrakennus kohde oli Vennivaarassa. Vennivaaran laajennus jatkui edellisvuodelta Aurinkotielle ja tälle alueelle rakennetiin liittymiskaapelointi noin 20 tontille.

Perusparannuskohteista suurimmat kohteet olivat Lainaanrannan alue, Myllärintie ja Aronrinne. Lainaanrannan alueen kaapelointi töitä jatketaan vuonna 2018. Myllärintien ja Aronrinteen työmaat kohdistuivat pienjänniteverkon ilmajohdon saneeraamiseen ja samalla uusittiin myös alueella olevia muuntamoita. Valtakatu 19:sta tontille rakennettiin uusi puistomuuntamo, jolla korvattiin Valtakatu 21:en kiinteistössä oleva kellarimuuntamo. Samalla alueella tehtiin myös jakeluverkoston saneeraamista. Etelärannassa jatkettiin keskijännitekaapelin saneeraamista välillä Lehtikarintie – Viirinkankaantie. Etelärannan saneeraaminen tehdään etupainotteisesti kaupungin saneeraamisaikataulun nähden.

Puistomuuntamoita rakennettiin 3 kpl ja saneerattiin 9 kpl. Keskijännitekaapelointia rakennettiin 3,8 kilometriämetriä ja saneerattiin 5,9 kilometriämetriä. Pienjänniteverkkoa rakennettiin 9,4 kilometriä ja saneerattiin 9,5 kilometriä

Taloudellinen kehitys

Yhtiön liikevaihto oli 11,0 milj. euroa (10,8 milj. euroa). Liikevoitto oli 4,1 milj. euroa (4,0 milj. euroa). Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 3,5 milj. euroa (3,4 milj. euroa). Kertomusvuodelta laskettujen tunnuslukujen mukaan toiminnan kannattavuus ja maksuvalmius on tyydyttävällä tasolla. Yhtiön omavaraisuusaste on verrattain heikko. Pitkäaikaisen vieraan pääoman lainoista on valtaosa emoyhtiölainoja.

 


Kaukolämpöliiketoiminta

Kaukolämpöön liitettiin Rovaniemen yhtenäisverkon alueella 23 (21) uutta liittyjää. Sinetän koulu-keskuksessa aloitettiin 1.4.2017 lämmönmyynti 7 liittymään, joista yksi oli määräaikainen. Vuoden lopulla konsernin yhtiöissä kaukolämpöasiakkaita oli 2 860 (2 845), joista Kolarin Ylläsjärven alu-eella 15 (15), Kolarin Lämpö Oy:n alueella Kolarin kuntakeskuksessa 83 (83) ja Savukosken Lämpö Oy:n alueella 41(41). Kaukolämmön liittymisteho kasvoi 0,7 MW. (3,7 MW). Tilikaudella kaukolämmön hintaa ei tarkistettu, aiempi muutos on toteutettu 1.11.2015.

Kulunut vuosi oli astepäiväluvuiltaan niin kutsuttua normaalivuotta (10 vuoden liukuva keskiarvo) noin 3,7 % (0,2 %) lämpimämpi ja vertailuvuoteen verrattuna vastaavasti 4,7 % kylmempi.
Konsernin kaukolämmön myynti oli 503,4 GWh (476,3 GWh). Määrällisesti kaukolämmön myynti konsernin toiminta-alueella lisääntyi 5,7 % (7 %). Ylläsjärven loma-alueen osuus myynnistä oli 0,85 % (0,9 %). Kolarin Lämpö Oy:n alueen myynti oli 1,9 % (1,9 %) ja Savukosken Lämpö Oy:n osuus oli 0,85 %. Konsernin kaukolämmön myynnin määrä toteutui budjetin mukaisesti.

Kertomusvuoden aikana kaukolämpöverkon investointityöt painottuivat voimakkaasti verkostojen perusparannustöihin, kaukolämpöverkostoja perusparannettiin yhteensä noin 4,4 kilometriä. Kau-kolämpöverkkoa rakennettiin yhteensä noin 6 kilometriä (6,1 kilometriä). Merkittävin työkohde oli DN 300 betonielementtisen runkojohdon perusparantaminen Pohjolankadulla välillä Asemieskatu-Kairatie. Suurempia perusparannustöitä tehtiin myös Ahjotiellä sekä Porokadun-Ounasrinteentien välisellä alueella. Edellä mainituissa työkohteissa putkidimensioita suurennettiin perusparannus-työn yhteydessä. Putkidimensioiden suurentaminen on osaltaan toimenpiteitä, joilla kaukolämpö-verkoston pullonkauloja pyritään poistamaan tulevaisuuden tarpeisiin.

Lapinrinteen alueella perusparannettiin useita eri korttelijohtoja, samalla perusparannettiin myös nykyisiä kaukolämpöliittymiä alueella. Perusparannettuja kortteli- ja talojohtokohteita olivat mm. Rankatien, Raitatien, Leppätien, Tievakadun, Asemieskadun ja Korkalonkadun alueilla. Uusia runko- ja korttelijohtoja rakennettiin muun muassa Hiihtomajantien ja Betonitien alueilla. Betoni-tiellä jätevedenpuhdistamon ja tulevan lietteenpolttolaitoksen välillä rakennettiin kaukolämpöver-kon runkoverkkoa ja lietteenpolttolaitoksen yhdysjohtoa. Jätevedenpuhdistamon ja lietteenpoltto-laitoksen alueen erillisverkon yhdistämistä Rovaniemen alueen kantaverkkoon jatketaan vuonna 2018.