paiste2s5

Ympäristövastuu

Ympäristöpolitiikka ja järjestelmät

Napapiirin Energia ja Vesi Oy:llä on käytössä sertifioidut ISO 14001 ympäristöjärjestelmä, ISO 9001 laadunhallintajärjestelmä (Napapiirin Infra Oy) sekä OHSAS 18001 työterveys- ja turvallisuusjärjestelmä, jotka muodostavat yrityksen toimintajärjestelmän. Sertifioinnin laajuus kattaa ympäristöjärjestelmän osalta koko konsernin ja työterveys- ja turvallisuusjärjestelmän osalta tässä vaiheessa muut paitsi Napapiirin Infra Oy:n ja laatujärjestelmä koskee tällä hetkellä vain Napapiirin Infra Oy:tä. Järjestelmät antavat edellytykset jatkuvan parantamisen toteutumiseen Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n toiminnassa. Ympäristöpolitiikan mukaan tunnistamme toimintamme ympäristönäkökohdat ja toimintaamme koskeva lainsäädäntö ja vaatimukset asettavat minimitason ympäristöasioiden vastuulliselle hoitamiselle. Ympäristöjohtamista koordinoi ympäristötoimikunta. Toiminnan ympäristövastuu ulottuu myös yhteistyökumppaneiden toimintaan. Ympäristövaikutuksista raportoidaan vuosittain. Napapiirin Energia ja Vesi Oy on asettanut itselleen sekä jatkuvia ja vuosittaisia ympäristöpäämääriä ja – tavoitteita, joiden toteutumista seurataan vuosittain.

Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n asettamat ympäristöpäämäärät ja –tavoitteet

Ympäristöpäämäärät ovat ympäristöpolitiikasta johdettuja konkreettisia keinoja, joilla Napapiirin Energian ja Veden ympäristöstrategia toteutuu. Ympäristöpäämäärä on yleisluontoinen, ympäristöpolitiikkaan perustuva ympäristöasioiden hallintaa koskeva tavoite. Ympäristötavoite on yksityiskohtaisempi, ympäristöpäämäärän saavuttamiseksi asetettu vaatimus, jota seurataan ympäristönsuojelun tason indikaattorilla vuosittain. Napapiirin Energian ja Veden ympäristöpäämäärät ovat:

  1. 1. Energiantuotannon päästöt ilmaan
    2. Puhtaan veden ja jäteveden käsittelyn päästöt
    3. Polttoaineen hankinnan ympäristövaikutukset metsiin, vesistöihin ja soille
    4. Kuljetusten pöly, melu, haju ja muut päästöt
    5. Maakaivuun vaikutukset ympäristöön
    6. Toiminnasta aiheutuvat jätteet
    7. Toiminnassa käytettävät öljyt
    8. Toiminnan omakäyttöenergia ja energiatehokkuus
    9. Kiertotalouden ja resurssitehokkuuden edistäminen

Vuoden 2017 ympäristöpäämäärien toteutuminen on esitetty yrityksen nettisivuilla.

Ympäristötoimikunta

Ympäristöjohtamista koordinoiva ympäristötoimikunta kokoontui vuoden 2017 aikana toimikunnalle asetetun vuosikellon mukaisesti neljä kertaa. Ympäristötoimikunnan tehtävänä on ylläpitää ja toteuttaa Napapiirin Energian ja Veden ympäristöpolitiikkaa, asettaa ja seurata vuosittaisten ympäristötavoitteiden toteutumista, vastata ympäristöraportoinnista, -palautteista ja -vahingoista ja huolehtia ympäristölainsäädännön ja vaatimusten noudattamisesta. Ympäristötoimikunta koostuu Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n liiketoimintojen edustajista.

Ympäristökatsaus

Aluehallintovirasto myönsi kesällä ympäristöluvan Suosiolan voimalaitoksen toiminnan olennaiselle muuttamiselle koskien 1NP vesikattilan tehonkorotusta. Suosiolan vesikattilan modernisointityöt saatiin valmiiksi vuoden 2017 aikana ja vesikattilan teho nousi aiemmasta 27 MW:sta 40 MW:iin. Polttoaineen näytteenottoasema valmistui vuonna 2017 ja käyttöön otettiin näytteenottorobotti, joka kairaa automaattisesti näytteet turve- ja puukuormista.

Kairatien ja Ylläsjärven lämpökeskusten raskas polttoöljy siirrettiin pois laitoksilta vuoden alussa. Raskaan polttoöljyn sijasta käytetään jatkossa kevyttä polttoöljyä. Vuoden 2017 lopussa Nivavaaran lämpökeskukselle asennettiin levylämmönvaihdin kattilan vesipiirin ja kaukolämpöpiirin väliin. Lämmönvaihtimella otetaan tarvittava lämpö kaukolämpöverkostosta, millä saadaan korvattua öljyn käyttöä.

Suosiolan voimalaitoksen sekä lämpökeskusten lämmöntuotannosta biopolttoaineiden (hake, puu, pelletti, biokaasu) osuus oli noin 58,0 % (kantaverkko + erillisverkot). Sähköntuotannosta biopolttoaineiden osuus oli noin 59,3 %. Sähköntuotannon päästökerroin vuonna 2017 oli 382 g/kWh (sis. biopolttoaineet, turve ja fossiiliset polttoaineet), josta turpeen sekä fossiilisten polttoaineiden osuus oli 153 g/kWh. Kantaverkon kaukolämmöntuotannon päästökerroin oli 391 g/kWh (sis. biopolttoaineet, turve ja fossiiliset polttoaineet), josta turpeen sekä fossiilisten polttoaineiden osuus oli 169 g/kWh. Savukaasupesurin lämmöntuotanto huomioidaan ominaispäästökerroinlaskennassa. Öljyn käytön määrä energiantuotannossa koko konsernin osalta oli 1,2 %, ja kantaverkon osalta 1,1 %. Suosiolan voimakattilan hyötysuhde oli pesurin kanssa volyymipainotettuna 98,3 %.

Vuonna 2017 Vanttauskosken jätevedenpuhdistamo saneerattiin loppuun, ja Meltauksen jätevedenpuhdistamo saneerattiin kokonaisuudessaan. Alakorkalon jätevedenpuhdistamon saneeraussuunnittelu suoritettiin vuoden 2017 aikana ja saneeraus aloitetaan keväällä 2018. Alakorkalon puhdistamon piha-alueen sade- ja hulevesijärjestelmä uudistaminen aloitettiin vuonna 2017. Jätevedenpuhdistamoilla muodostuvan lietteen käsittelyyn on suunnitteilla lietteenpolttolaitoksen rakentaminen Alakorkalon jätevedenpuhdistamon välittömään läheisyyteen, joka valmistuessaan käsittelee kaikki Napapiirin Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamoilla muodostuvat lietteet sekä tulevaisuudessa mahdollisesti myös muita lietteitä. Lietteenpolttolaitos sai ympäristöluvan 19.2.2018 ja investointipäätös lietteenpolttolaitoksesta tehdään kevään 2018 aikana.

Lietteenkäsittely kompostointilaitoksella lopetettiin 31.12.2016, minkä jälkeen kaikki muodostuva liete on kuljetettu Ouluun Gasumin biokaasulaitokselle käsiteltäväksi. Kompostointilaitoksen hajukaasujenkäsittelyä tehostettiin vuodenvaihteen 2016-2017 molemmin puolin lisäämällä aktiivihiilisuodatin rikkihappopesurin ja biosuodattimen perään. Aktiivihiilisuodattimen takuumittauksen suoritettiin 8.2.2017, jossa todettiin, että hajupäästöt olivat alle ympäristöluvassa määritettyjen raja-arvojen.

Lietteenkäsittelytornin laajennustyö suoritettiin 21.8.-30.11.2017 välisenä aikana ja vastaanottotarkastus pidettiin 5.12.2017. Laajennuksessa lietteenkäsittelytornia laajennettiin siten, että liete pystytään lastaamaan auton kyytiin siten, ettei lastauksesta aiheudu hajuhaittoja. Ajoneuvo saadaan lastauksen ajaksi kokonaan sisätiloihin ja muodostuvat hajut hallittua. Samalla asennettiin lietteenkäsittelytorniin uusi linko.

Vuoden 2017 aikana jätevesiverkostoa saneerattiin 3001 metriä, ja uutta verkostoa rakennettiin 5319 metriä. Hulevesiverkostoa saneerattiin 251 metriä ja rakennettiin uutta verkostoa 10645 metriä. Vesijohtoverkostoa saneerattiin 3604 metriä ja uutta verkostoa rakennettiin 5628 metriä.

Vuonna 2017 saneerattiin Typpyrän vedenottamo vaihtamalla vanha betonirenkainen kaivo muovikaivoon. Ternuvuomassa ohitettiin vanhat betonirakenteiset välisäiliöt, jolloin vesi menee suoraan vedenottamolta jakeluverkostoon. Sinetän paineenkorottamo otettiin käyttöön ja samalla Sinetän vanhat vedenottamot poistettiin käytöstä. Nuoralammen vedenottamon vesi johdetaan Sonkaan ja Sinettään, ja sitä kautta Keskustaajamaan. Palovaaran, Mellavaaran, Rantaraakan ja Sonkakivalon vedenottamoiden vanhat logiikat vaihdettiin uusiin. Muurolan uuden alkalointilaitoksen suunnittelu aloitettiin vuonna 2017. Saarenkylän painepiirimuutoksen viimeinen vaihe saatiin valmiiksi, jolloin Koskenkylän laitos poistettiin käytöstä.

Ylinamman ja Autti-Pajulammen vedenottamoiden radonongelman ratkaisemiseksi saatiin säteilyturvakeskukselta lisäaikaa vuoden 2019 loppuun saakka. Vanhojen lähteen päälle rakennettujen laitosten saneeraaminen on vaikeaa, eikä niille voida tehdä samanlaista ilmastusta kuten Perunkajärven vedenottamolla, jossa radonongelma saatiin ratkaistua.

Aitamaantaussuolla siirryttiin tuotantovaiheeseen kesäkuussa 2017. Suolla tuotettiin 34059 m3 jyrsinpolttoturvetta tuotantokaudella 2017. Vesienkäsittelyä tehostettiin lisäämällä ojatukoksia pintavalutuskentälle maaliskuussa 2017. Kesäkuussa 2017 suolla pidettiin avoimien ovien päivä, jossa noin 30 turpeentuotannosta kiinnostunutta kansalaista pääsi tutustumaan turvesuolle ja turpeentuotannossa käytettävään kalustoon. Ympäristölupamuutosprosessi käynnistettiin vuoden 2017 lopussa, koska pintavalutuskenttä ei alkanut toimia toivotulla tavalla.

Mustikkamaan polttoaineterminaalille toimitettiin energiapuuta 140 312 k-m3 ja terminaalilla tuotettiin metsähaketta ja –mursketta yhteensä 166 537 k-m3.

Tuhkaraelannoitteen menekki kasvoi huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna, ja Suosiolan rakeistettua tuhkaa toimitettiin metsälannoitteeksi 2847 tonnia. Lisäksi lentotuhkaa toimitettiin kaivostäyttöihin yhteensä 1021 tonnia, ja eristeeksi ja siitä edelleen hyötykäyttöön 113 tonnia. Pohjatuhkaa hyödynnettiin maarakentamisessa 811 tonnia. Mustikkamaan raevarastoon ajettiin rakeistettua tuhkaa yhteensä 2446 tonnia. Suksiaavan välivarastointialueelle ajettiin tuhkaa 1316 tonnia ja Suksiaavan kaatopaikalle ajettiin Muurolan ja Nivavaaran arinatuhkia 365 tonnia. Tuhkien välivarastointiaika umpeutui ensimmäisen kerran vuoden 2017 lopussa, ja välivarastointialueen tuhkia siirrettiin kaatopaikan puolelle yhteensä 800,8 tonnia. Ylläsjärven lämpökeskus merkittiin Elintarviketurvallisuusviraston rekisteriin, joka mahdollistaa lämpökeskuksen tuhkien hyödyntämisen metsälannoitukseen. Kolarin Lämpö Oy:stä ja Savukosken Lämpö Oy:stä tehtiin markkinointi-ilmoitukset Elintarviketurvallisuusvirastoon, jotta emoyhtiö voi myydä ja markkinoida lämpökeskusten tuhkia. Kolarin ja Ylläksen tuhkia toimitettiin metsälannoitukseen 15,6 tonnia.

Alakorkalon jätevedenpuhdistamon läheisyydessä toimii kompostointilaitos, jonne Alakorkalon jätevedenpuhdistamon puhdistamoliete pumpataan painejohtoa myöten. Alakorkalon jätevedenpuhdistamon puhdistamolietettä pumpattiin kompostointilaitoksen lingolle noin 44546 m3 vuoden 2017 aikana. Vuonna 2017 kaikki muodostunut liete toimitettiin Ouluun biokaasulaitokselle käsiteltäväksi. Multaa valmistettiin myyntiin yhteensä noin 11 411 tonnia. Multaa myytiin noin 10 711 tonnia, ja varastossa on valmista multaa yhteensä 700 tonnia.

LCP BAT-päätelmät julkaistiin 17.8.2017 ja päätelmiä on noudatettava vesikattilalla (1NP) 17.8.2021 alkaen. Voimakattila (2NP) ja varalämpökeskus (5NP) kuuluvat kaukolämpöjoustoon, joten niillä päätelmiä on noudatettava kokonaisuudessaan 1.1.2023 alkaen. Lämpökeskuksia koskeva polttoaineteholtaan vähintään 1 mutta alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden sekä niiden muodostamien energiantuotantolaitosten uusi asetus tulee voimaan 1.1.2018. Lisäksi valtioneuvosto hyväksyi asetuksen kyseisten energiantuotantoyksiköiden ja -laitosten ympäristönsuojeluvaatimuksista. Niillä täytäntöön pannaan keskisuuria polttolaitoksia koskeva niin sanottu MCP-direktiivi.

Turvevero oli vuonna 2017 1,9 €/MWh ja haketuki 18 €/MWh. Metsähakkeen sähköntuotantotukea tullaan kuitenkin laskemaan 60 prosenttiin vuonna 2019, jos sähkön tuotannossa käytetään järeän puun hakkuukohteelta valmistettua metsähaketta. Jätevero oli vuonna 2017 70 €/tonni. Energianeuvosto vahvisti neuvoston yleisnäkemyksen direktiiviesityksestä joulukuussa 2017 (RES II-direktiivi) kiinteän biomassan kestävyyskriteereistä. Seuraavaksi on edessä komission, jäsenmaiden ja parlamentin väliset kolmikantaneuvottelut eli trilogit. Direktiivin on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2021.

Suosiolan voimakattilan AST-mittaukset suoritettiin 20. – 21.2.2017. Nivavaaran ja Muurolan lämpökeskusten KPA-kattiloiden päästömittaukset suoritettiin 22. - 23.2.2017 ja Ylläsjärven lämpökeskuksen 1.3.2017. Suosiolan voimalaitokselta tehtiin vuoden 2017 aikana 9 häiriöilmoitusta, jotka kaikki koskivat ilmapäästöjä (huoltokatkot, vesikattilan koekäytöt, kattiloden ylös- ja alasajot). Suosiolan ilmapäästöt eivät ylittyneet kertaakaan normaaliajossa. Savukaasupesurin lauhdevesiä tuli seurata ensimmäisen käyttövuoden ajan joka kuukausi poistovesialtaan kaivosta ja joka toinen kuukausi Veitikanojasta silloin, kun vesikattilan savukaasut johdettiin savukaasupesuriin. Kesäkuun 2017 jälkeen siirryttiin normaaliin näytteenottotiheyteen, jolloin näytteet otetaan kaksi kertaa vuodessa keväällä (touko-kesäkuussa) ja syksyllä (syys-lokakuussa) poistovesialtaan kaivosta ja Veitikanojasta. Suosiolan kivihiilikentän valuma- ja pohjavedet analysoitiin keväällä ja syksyllä ja Mustikkamaan polttoaineterminaalin pohja- ja pintavedet analysoitiin keväällä. Suksiaavan tuhkanläjitysalueen suotovesistä otettiin analyysit neljä kertaa ja pohjavesistä kaksi kertaa vuoden 2017 aikana.

Aitamaantaussuolla otettiin päästö- ja vesistötarkkailunäytteitä hyväksytyn ohjelman mukaisesti pintavalutuskentälle tulevasta vedestä 15 kertaa ja lähtevästä vedestä 25 kertaa sekä vesistöstä neljä kertaa. Lisäksi seurattiin laskeutusaltaan yläpuolista näytepistettä helmikuusta 2017 alkaen kerran kuukaudessa.

Viranomaistarkastukset tehtiin määräaikaistarkastuksena Alakorkalon ja Muurolan jätevedenpuhdistamoilla, ja Aitamaantaussuolla tuotannon aloittamiseen liittyen. Viranomaistarkastuksia tehtiin myös Mustikkamaan polttoaineterminaalilla ja Suksiaavan tuhkanläjitysalueella. Energiavirasto teki tarkastuksen Suosiolan voimalaitokselle alkuvuodesta ja päästöjen ja sähköntuotantotuen todennus suoritettiin loppuvuodesta.

Ympäristöluvallisilla jätevedenpuhdistamoilla suoritettiin velvoitetarkkailua tarkkailusuunnitelman mukaan. Alakorkalon jätevedenpuhdistamolla näytteitä otettiin joka toinen viikko, Muurolan jätevedenpuhdistamolla joka toinen kuukausi, ja Vanttauksen ja Vaattungin puhdistamoilla kolmen kuukauden välein. Omavalvontaisilta pienpuhdistamoilta, joiden asukasvastineluku on alle 100, otettiin näytteet kahdesti vuoden aikana Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukaisesti, paitsi Pirttikosken puhdistamolla, joista otettiin vain yhdet näytteet.

Vedenottamoilta otettiin verkostonäytteitä kuluttajien vesipisteistä velvoitetarkkailuohjelman mukaisesti. Muutamasta kohteesta jäi osa valvontaan kuuluvista analyyseistä tekemättä, kun ulkopuolinen laboratorio tulkitsi näytteenottosuunnitelmaa virheellisesti. Verkostonäytteiden lisäksi otettiin omavalvontanäytteitä raakavedestä sekä verkostoon johdettavasta vedestä.

Muurolan lämpökeskuksella sattui pieni öljyvahinko toimittajan tuodessa öljyä lämpökeskukselle. Öljysäiliön ylitäytönestin ei toiminut oikealla tavalla ja öljyä pääsi valumaan asfaltille arviolta noin 20 - 30 litraa. Öljy imeytettiin turpeeseen, eikä jatkotoimenpiteille ollut tarvetta. Myös Muurolan vastaanottoaseman tankopurkaimen sylinterin hydrauliikkaputkessa havaittiin vuoto vuoden lopulla. Öljyä vuosi muutama litra vastaanottoaseman betonilattialle, öljyä ei päässyt ympäristöön. Vuonna 2016 puretun Ojanperän lämpökeskuksen PIMA-työt aloitettiin keväällä. Öljypilaantuma oli odotettua laajempi, ja puhdistustyöt jatkuivat heinäkuuhun asti. Vesien jatkotarkkailua suoritetaan vielä vuonna 2018.

Mäntyvaaran vesiverkkotyömaalla löytyi jäteöljytynnyri (100 l) kaivannosta, joka hajosi sinne. Asiasta tehtiin PIMA-selvitys ja todettiin ettei estä vesiverkkotyömaan etenemistä eikä aiheuta putkien materiaalien vaihtoja. Pilaantuneet maa-ainekset toimitettiin jatkokäsittelyyn. Infran entisellä puutavaran säilytysalueella Betonitien varressa, missä on ennen sijainnut Rantakankaan Saha, tehtiin PIMA-selvitys, jonka perusteella alueella ei ole mitään vakavaa maaperänpilaantumista, pelkästään yleistä roskaantumista.

Alakorkalon puhdistamolla oli yksi ohitus vuonna 2017 ja verkostossa ja pumppaamoilla oli yhteensä kymmenkunta vuotoa tai tukkeutumaa. Muurolan puhdistamolla oli yksi ohitus ja verkostossa kaksi vuotoa, joista toinen, Hirvaalla sijainnut vuoto, aiheutti 12 300 m3 jätevesivuodon pitkän kestonsa vuoksi. Muilla jätevedenpuhdistamoilla ei tehty ohituksia.

Toimintajärjestelmän (ympäristö, laatu, työterveys- ja turvallisuus) ulkoiset auditoinnit suoritettiin 24.5.2017 ja 2.-3.11.2017. Ulkoisessa auditoinnissa ympäristöjärjestelmä sertifioitiin uuden 14001:2015 standardin mukaisesti ja Napapiirin Infra Oy sekä Napapiirin Kuituverkot Oy liitettiin mukaan sertifikaattiin. Lisäksi vesiliiketoiminta liitettiin TTT-järjestelmään (18001:2007) ja laatujärjestelmä poistettiin käytöstä, muiden paitsi Napapiirin Infra Oy:n osalta. Sisäisiä auditointeja tehtiin Kairatien, Ylläsjärven ja Kolarin lämpökeskuksille, Mustikkamaan polttoaineterminaalille, sähkö-, vesi-, kaukolämpö- ja kuituverkkotyömaille sekä Napapiirin Infra Oy:n työmaalle. Lisäksi auditoitiin Patokosken, Narkauden, Kivitaipaleen ja Lohinivan jätevedenpuhdistamot sekä Mellavaaran, Mäntyvaaran, Nuoralammen ja Jokkavaaran alkalointilaitokset ja useita pohjavedenottamoita. Alakorkalon ja Vaattungin jätevedenpuhdistamoille, kompostointilaitokselle, Muurolan liepäalkalointilaitokselle sekä Palovaaran kalkkikivialkalointilaitokselle suoritettiin kemikaaliturvakartoitus ulkopuolisen toimijan toimesta. Suoritimme myös kumppaneiden ympäristöauditointeja, ja auditoimme Mustikkamaan polttoaineterminaalin urakoitsijan Energiahake Huurinainen Oy:n sekä lämpökeskusten kunnossapidosta huolehtivan KVL-tekniikan ja Vapon.

Päästökauppa

Hiilidioksidipäästöt (107 200 tCO2) päästökaupassa mukana olevien kantaverkon laitosten osalta pienivät edelliseen vuoteen verrattuna 4552 t, ja päästöt olivat matalimmat koko päästökauppahistorian ajalta. Lisäksi koko konsernin rikkipäästöt laskivat 28 % ja typpipäästöt 17 % vuoteen 2016 verrattuna. Hiukkaspäästöt sen sijaan nousivat 32 %. Hiukkaspäästöjen nousu voi johtua siitä, että lämpökeskuksilla tuotettiin lämpöä 17 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Savukaasupesuria oli mahdollista hyödyntää myös vesikattilan savukaasujen käsittelyssä koko vuoden osalta, mikä on laskenut ilmaan johdettavia päästöjä. Savukaasupesurilla korvattiin noin 130 GWh polttoaineita.

co2

Hiilidioksidipäästömäärät 2005 - 2017

 

Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n hankkeet

LUKE:n koordinoima Biotuhka-hanke jatkui vuoden 2017 aikana muun muassa peltokokeilla ja hankkeelle haettiin jatkoaikaa vuodelle 2018. HuJa-hanke jatkui vuoden 2017 aikana. Osallistuimme hankkeeseen Turvemaiden maanparannus non-food tuotantoa varten, joka käynnistyi kesällä 2017. Rovaniemen ilmanlaadun mittaukset saatiin päätökseen keväällä 2017. Lisäksi osallistuimme Lapin AMK:n Kiertokoulu-hankkeeseen, joka käynnistyi loppuvuodesta.

hankkeet

Ympäristöasioihin liittyvät hankkeet.

Napapiirin Infran työtekijät ratkaisivat tulovirtaaman mittausvirheen

Jäteveden käsittelyn kokonaiskuormitus vesistöön laski merkittävästi vuonna 2017. Vaikka muiden pienempien jätevedenpuhdistamoiden kuormitus kasvoi biologisen ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta, niin Alakorkalon jätevedenpuhdistamon kuormitus väheni merkittävästi kaikkien pitoisuuksien osalta, mikä vaikutti kokonaiskuormitukseen laskevasti.

Yksi merkittävimmistä tekijöistä Alakorkalon jätevesikuormituksen vähenemiseen oli jätevedenpuhdistamolle käsittelyyn tulevan veden määrä, joka laski noin 1,5 Mm3 verrattuna edelliseen vuoteen. Puhdistamolle käsittelyyn tulevan veden määrä vaihtelee jonkin verran vuosittain riippuen syntyvistä jätevesimääristä ja jätevesiverkostoon tulevista sade-, hule- ja vuotovesistä, joita ei saisi johtaa puhdistamolle. Olennaisin tekijä puhdistamolle tulevan veden määrän vähenemiseen oli kuitenkin puhdistamon tulovirtaamamittauksessa havaitun poikkeaman korjaaminen.

Alakorkalon jätevedenpuhdistamolla virtaamamittauksissa on ollut poikkeamaa jo pidempään. Ero tulo – ja lähtövirtaaman välillä oli määrällisesti huomattava mukaan lukien sisäiset kierrot ja rejektit prosessin eri vaiheista. Tulovirtaaman FI – 104 mittaus tarkistettiin ja kalibroitiin 21.9.2017. Tarkastuksen ja kalibroinnin avulla tulovirtaaman ja lähtevän veden virtaaman erotukseksi saatiin 4,5 m3/d, kun se aikaisemmin oli jopa 1000 2000 m3/d. Alakorkalon jätevedenpuhdistamon keskimääräinen viikkovirtaama vuosina 2015-2017 on esitetty kuvassa x. Kuvasta nähdään, että viikkovirtaama on ollut vuosittain suurinta keväällä sulamisvesien aikaan. Kuvasta nähdään myös tulovirtaaman kalibroinnin seurauksena laskenut tulovirtaama syksyllä 2017.

Korjattu tulovirtaamamittaus vaikutti prosessiin viime vuonna syyskuusta lähtien eli kuluvana ja tulevina vuosina nähdään vaikutukset koko vuoden osalta. Jätevesikuormitus tulee laskemaan entisestään. Mittauksen korjaus vaikuttaa myös laitoksen kemikaalikustannuksiin, sähkönkulutukseen ja mahdollisesti tuleviin investointitarpeisiin laitoksen ja verkoston osalta.

Tulovirtaamamittausvirhettä on yritetty ratkaista usean vuoden ajan omalla henkilöstöllä sekä ulkoisten kumppaneiden kanssa, mutta ratkaisua ei ole löytynyt. Napapiirin Infra Oy:llä työskentelevät Harri Juntunen, Sampsa Salmela ja Erkki Peltola ratkaisivat prosessiongelman ja korjasivat tulovirtaamamittauksen. Henkilöt palkittiin aloitepalkkiolla. K&Y kiittää vielä sinnikkäästi ja hyvällä asenteella hoidetusta työstä! Hienoa työtä!

virtaama1

virtaama2

 

 

 virtaama3